Pahaniemi – mistä moinen nimi?
Mitä pahaa siellä on tapahtunut? Tämä alue on joskus 1200-luvun lopulla työntynyt karikkoisena saarekkeena merelle päin. Se on ollut ehkä ”paha”, vaikeakulkuinen paikka veneille. Siitä huolimatta tänne arvellaan tulleen jo silloin asutusta.
Pahaniemi on kuulunut alun perin Raision pitäjään. Asiapapereiden mukaan täällä on ollut 1400-luvun alussa 1 talo ja vuoden 1500 puolivälistä alkaen 3 taloa. Keskitalo oli kirkon Pyhän Hengen huoneelle ja myöhemmin Seilin mielisairaalalle veronsa maksanut tila. Se oli aikanaan yksi Raision suurimpia taloja. Kun ritari Axel Teulen kuoli Keskitalossa 1891, jäi häneltä jäämistöksi yksi Raision näyttävimpiä huonesisustuksia biedermeier-kalusteineen. Rakennus purettiin 1993. Ylitalo ja Alitalo olivat kruunun verotaloja. Ne ovat vieläkin olemassa. Tilojen pelloilla voi yhä viljellä omaa satoa vuokraamalla 4H-yhdistyksen kautta palstan.
Pahaniemen talolliset ovat olleet henkisesti ja yhteiskunnallisesti sitä vireintä väkeä. Heitä on jo 1400-1500 -luvulla toiminut mm. nimismiehinä. Nimismiehen talona oli aina joku pitäjän varakkaimmista taloista. Sen tuli sijaita päätien varrella, koska siellä pidettiin mm. käräjiä. Kulkiessasi Pahaniemen kaduilla kuljet siis hyvin vanhaa tienpohjaa…
Kun 30-vuotinen sota tyhjensi kruunun kassan, antoi se sotaherroille palkkioksi vakuutena maata. Yli- ja Alitalokin annettiin ratsuväenkenraalille ja hakkapeliittojen päällikölle Torsten Stålhandskelle panttitiloiksi. Kun tämä aikansa superjulkkis kuoli 1644, tilat siirtyivät oston kautta leskelle Kristiina Hornille. 1600-luvun lopulla Kuningas XI päätti ottaa takaisin aatelistolle annetut maat ja tiloista tuli taas kruunun verotaloja. Ylitalosta tuli ratsutila eli rustholli. 1800-luvulla Ylitalo oli sen ajan mittapuun mukaan hyvin vauras.
Nämä kolme tilaa siirtyivät 1938 Turun kaupungin omistukseen ja 1941 kaupunki myi maa-alueet Vuoksenniska Oy:lle. Sen perusti vuorineuvos Berndt Grönblom lankonsa vapaaherra Gustaf Aminoffin kanssa. Maatilan toiminta oli vuorineuvoksetar Helene Grönblomin o.s. Aminoffin huolehdittavana. Kerrotaan, että hän soitti joka ilta tilanhoitajalle kysyäkseen pienten mullikoitten vointia. Alitalosta puhuttiin nyt Pahaniemen kartanona.
Turun Rautatehtaan tuotanto (myöh. Ovako Oy) tyydytti kotimaisten valimoiden tarpeen ja puolet tuotannosta riitti vielä vientiin. Se tunnettiin työntekijöistään huolehtivana yrityksenä. Nimekäs arkkitehti Erik Bryggman suunnitteli mm. Ojarannantie 7:ään henkilökunnalle 2-kerroksisen asuinrakennuksen. Se on kulttuuri- ja rakennushistoriallisena kohteena suojeltu.
Energiakriisin aikana raudantuotanto loppui ja tehdas purettiin 1978. Nyt tontilla on varastointi- ja logistiikkakeskittymä. Rautatehtaan lauhdevesi otettiin Raisionjoesta. Joen rannalla olleessa pumppuhuoneessa toimii tällä hetkellä Merimieskirkko. Pahaniemi on yksi sodan jälkeen Turkuun rakennetuista omakotialueista. Pahaniemeen kuuluu lisäksi Vienolan, Jyrkkälän ja Härkämäen kerrostaloalueet.
Alueemme sijaitsee meren äärellä. Raisionjoen rannan kevyen liikenteen väylältä pääsee niin Ruissaloon kuin Huhkon koskelle ja sieltä vaikka Kuhankuonolle asti. Jokirannassa voit tavata niin kalastajia, Artukaisten tallien ratsastajia kuin palstojaan viljeleviä viherpeukaloitakin.
Lähteet:
Raision historia I-III
Kylistä kasvoi Turku, Kaarinasta, Maariasta ja Raisiosta Turkuun liitettyjen kylien historia
Laatija: Irma Reunamo, kulttuurin- ja historianharrastaja Pahaniemestä